Menninkäinen
Minä päivänsäde,
sinä menninkäinen.
Hämäränhyssy.
Yritin olla
säteenä sinulle,
jolta valo oli viety,
joka soitit suloisesti
pianoa ja välistä
urkujakin.
Sinä käperryit
luolaasi. En saanut
sinulle toivoa tuoda.
Purit tuskasi minuun.
Karkoitit käsilläsi.
Karkasin kauas.
Kyynelsilmin.
Aurinkoon.
Paperivuorineuvos
3 comments:
Voi miten surullista!
Valontuoja torjuttiin...
Herkkä! =)
Mielikuva pianonsoittajasta pimeässä on aika romanttinen, vaikka runo on enemmänkin pelkistetyn surullinen ja haikea.
Surullinen runo. En tiedä oletko tehnyt tarkoituksella, mutta teksti näyttää kynttilältä.
Post a Comment