Jouluihme
Valo välkkyvi talvitiellä,
Pyhä lapsonen vaeltaa,
vuotehessa tyttö sairas
joulujuhlaa odottaa.
Korkealta kellot kirkkaat soi,
Jeesus-lapsi joulurauhan toi.
Näin alkoi laulu, jota sain pienenä tyttönä esittää monenlaisissa tilaisuuksissa, muun muassa Marttojen juhlissa. En välttämättä olisi halunnut esiintyä. Vielä silloin. Mutta en uskaltanut kieltäytyäkään. Toisaalta ehkä pääsin niillä esiintymiskerroilla eroon liiallisesta ujoudesta.
Laulun ensimmäisen säkeistön alkusanat, ainoat, vuosien kuluttua olen monta kertaa etsinyt tuon Jouluihme-laulun sanoja. Turhaan. Laitoin tuonjotka muistan vielä 50 vuoden jälkeenkin,
Suomi24-sivun hakuun, ja vastaukseksi tuli kaksi kohdetta.
Toisessa muuan Aira-niminen nainen muisteli kouluaikojaan ja sanoi saaneensa laulaa tuon laulun yksinään harmonin säestyksellä. Häntäkin harmitti, kun ei ollut koskaan löytänyt sanoja tuohon lauluun, sillä hän olisi halunnut laulaa sen vielä kerran. Ihan omaksi ilokseen.
Toisessa kohteessa kerrottiin, että laulun sanat ja sävelmä ovat edesmenneen Martti Helan käsialaa, ja että laulun nimi on Jouluihme. Laitoin sanan Jouluihme hakuun ja nyt alkoi löytyä hiukan lisää tietoa tuosta laulusta, muttei laulun sanoja sen enempää. Mm. Mieskuoro Sirkat ilmoittaa laulavansa sitä tämänvuotisissa joulukonserteissaan, ja Soile Isokoski on Ylioppilaskunnan laulajien kanssa laulanut sen levyllekin.
Arvatkaa, harmittaako, että sain vasta nyt nämä tiedot! Millään ilveellä en saa enää, tuota levyä Italiaan täksi jouluksi, vaikka laulun nimi onkin Jouluihme. Tietysti, jos jollakulla olisi se levy, niin sanathan voisivat toki tulla perille sähköpostissakin, muttei tietenkään kellään olisi aikaa eikä halua ruveta niitä kirjoittelemaan vieraalle ihmiselle vielä joulukiireiden keskellä tai jouluna.
Joululaulutoivomuksenkin olisin toki voinut lähettää tervehdyksineen YLElle, mutta kun olin jo jonain aikaisempana vuonna toivonut Sylvian joululaulua, annoin toisille tilaisuuden toivoa omaa lempijoululauluaan. Enkä sitä paitsi muistanutkaan koko mahdollisuutta.
Pitänee odottaa seuraavaan Suomen vierailuun ja hankkia silloin seuraavaksi jouluksi se levy, jossa on toki muitakin kauniita joululauluja, mutta paljon tutumpia. Jollei sitten jouluihme todella tapahtuisi.
On kyllä myönnettävä, että juuri joulu on se aika vuodesta, jolloin sinne Suomeen kaikkien eniten kaipaan niin kuin monet muutkin ulkosuomalaiset. Silti en ole ollut Suomessa jouluna 22 vuoteen tänne Italiaan muutettuani. Eiköhän jo olisi aika.
Kyllä joulu siellä Suomessa on mielestäni monin verroin juhlavampi kuin Italiassa. Ainakin vanhoja traditioita noudattaen vietetty joulu jouluruokineen ja perinteisine joulukoristeluineen. Se on varmaan se lapsuuden joulu jäänyt nostalgisena mieleen.
On täällä tosin hyvin lämminhenkinen keskiyön messu, jolloin saa myös laulaa, mutta muuten laulut kuunnellaan radiosta tai televisiosta. Kyllä suomalaisen on ihan pakko kuunnella suomalaisia joululauluja joko Radio Finlandista tai CD:ltä ja laulaa vähän itsekin niitä, joita osaa.
Useimmat meistä Italian suomalaisista tekevät yleensä monikulttuurisen joulun, jossa on sekä suomalaista että italialaista. Ja jouluruokiakin valmistamme ainakin yhdistystemme pikkujouluihin mm. kinkkua, porkkana- ja perunalaatikoita, rosollia. Ja ostamme piparkakkuja Ikeasta. Ja tietysti laulamme joululauluja molemmilla kielillä: suomeksi ja italiaksi, sydämemme halusta, vaikka ne joidenkin italialaisten mielestä muistuttavatkin itkuvirsiä.
5 comments:
Valo välkkyvi talvitiellä.
Pyhä lapsonen vaeltaa.
Vuotehessaan tyttö sairas
joulujuhlaa vartoaa.
Korkealta kellot kirkkaat soi,
Jeesus-lapsi joulun rauhan toi.
Valo kulkevi kartanolle
tuvan soppehen siirtyen.
Lapsi seimen luokse sairaan
kiiruhtavi säteillen.
Korkealta kellot kirkkaat soi.
Jeesus-lapsi joulun rauhan toi.
Käden atnavi tyttöselle.
On kuin kaikuisi säveleet.
Katoaa nyt vaiva kaikki,
kyyneleet on kuivuneet.
Korkealta kellot kirkkaat soi.
Jeesus-lapsi joulun rauhan toi.
Vuoren korkean rinnetietä
ylös yhdessä rientävät.
Kumartuu nyt huurrehongat,
loistaa helmet heleät.
Korkealta kellot kirkkaat soi.
Jeesus-lapsi joulun rauhan toi.
Aava aukeni ilman ranta.
Hymnit huojuivat enkelten.
Yhtyy lauluun sielu pieni.
Loistaa sarjat tähtien.
Korkealta kellot kirkkaat soi.
Jeesus-lapsi joulun rauhan toi.
(Martti Hela: Joulun toivelaulukirja 1983)
Minäkin pidän tuosta laulusta ja se osui silmiin pari päivää sitten runokirjassa Lapsuuden joulu (Tammi 2005).
Ihanaa Joulua sinulle ja läheisillesi!
Kiva että Kaisa löysi sanat lauluusi. Vanhat sävelet tuovat rakkaat muistot mieleen.
Oikein tunnelmallista joulua sinulle ja tavataan taas runostelun ja tarinanrustaamisen merkeissä joulun jälkeen.
Tuhannet kiitokset, Kaisa.
Tuli se sittenkin se jouluihme, joulun ihme. Oikein liikuttavaa. Kyllä meitä tuolta jostain ohjaillaan!
Oikein iloista ja antoisaa joulua teille molemmille, Kaisa ja Allyalias.
Totta kai tavataan.
Ja <mekin toivotamme...
Itse mietin tuota esiintymistä lapsuudessa ihan muutama päivä sitten.
Minä en tavallaan kiinnittänyt juurikana huomiota ympäristööni koulussa.
Näyttelin koulunäytelmien kuninkaan roolit, kun olin suurin ja kuninkaallisin, mutta en minä tehnyt sitä mielelläni tai vasten tahtoisesti, vaan ainoastaan tein.
Ensimmäinen kerta kun tavallaan kiinnitin huomioni esiintymiseen, oli 4-luokan laulukokeissa, jolloin opettajamme sanoi ettei hänen oppilaana ole ikinä ennen ollut poikaa joka laulaa noin. En kyllä tiennyt sitten oliko se kehu vai haukku.
Oikein tunnelmallista joulua sinullekin!
Italiassa ei taida todellakaan olla kovin montaa kaikille tuttua joululaulua, kun jouluisin on laulettu vain kirkossa.
Meillä suomalaisilla on onneksi rikas lauluperinne, kun on koulussa laulatettu ikiajoista niin paljon. Evviva kansakoulu! :)
Post a Comment