Selkäpiitäni ihan karmii
Sain taas kerran oikein kunnollisen raivarin lukiessani italialaisen La Repubblica-lehden viimeisimmästä Venerdi-viikkolehdestä tuon tavanomaisen tulkinnan anoreksian taustasta. Concita De Gregorio kertoo kolumnissaan I soliti Ignoti, miten Italian nuorisopolitiikan ministeri Giovanna Melandri allekirjoitti yhdessä Camera della Modan (= Muotikamarin) kanssa manifestin muodin itsesäätelystä anoreksian torjumiseksi. Se lienee vähän samantapainen toimenpide kuin Espanjassa, jossa on poistettu kokonaan sikäläinen koko 38.
Ottamatta sen enempää kantaa muodin itsesäätelyyn De Gregorio toteaa anoreksiasta: ”Se on varmasti eristäytymisvalinta, jolla on tekemistä äidin ja tyttären välisen suhteen kanssa.” Miten hän voi olla siitä niin varma?
Taas ollaan yksinkertaistamassa vakavaa ongelmaa ja syyllistämässä äitejä, jotka jo muutenkin varmasti kärsivät tilanteesta tyttärensä sairastuessa ihan riittävästi. Tuosta vaarallisesta sairaudestahan on jo olemassa paljon tietoa, ja ollaan jo selvillä siitä, että sen takana on yleensä monta tekijää, jopa geneettinen perintötekijä. Äitien syyllistäminen on stereotyyppinen tulkinta, jolla vain lakaistaan taas kerran roskat maton alle, mikä ei varmastikaan auta ainakaan asianosaisia.
Anoreksianhan voisi myös tulkita aikuiseksi kasvun ongelmaksi tai väittää tosiaan muodin vaatimusten olevan kaiken takana. Ja kyllähän sillä todella jonkinlainen vaikutus voi ollakin. Varsinkin huippumallien tai sellaisiksi pyrkivien kohdalla. Eikä aivan puhdas pulmunen ole televisiokaan. Kun kuvaruudussa jokainen näyttää pari kokoa lihavammalta, niin täyttääkseen laihuusvaatimukset täytyy olla todellinen laiheliini.
Lisäksi on todettava, ettei anoreksia ole yhtäkkiä länsimaisen yltäkylläisyyden keskelle ilmaantunut sairaus. Pyhää anoreksiaa esiintyi jo keskiajalla, kuten kirjailija Anna Amnell ansiokkaasti blogissaan kertoo: Jopa puolet keskiajan naispyhimyksistä oli anorektikkoja. Mm. Pyhä Katarina Sienalainen (1387-1380), joka oli Italian ja Euroopan kuninkaitten ja paavin neuvonantaja, kuoli pyhään anoreksiaan.
Jos aihe kiinnostaa ja muutenkin kannattaa tutustua Anna Amnellin blogiin.
Sain taas kerran oikein kunnollisen raivarin lukiessani italialaisen La Repubblica-lehden viimeisimmästä Venerdi-viikkolehdestä tuon tavanomaisen tulkinnan anoreksian taustasta. Concita De Gregorio kertoo kolumnissaan I soliti Ignoti, miten Italian nuorisopolitiikan ministeri Giovanna Melandri allekirjoitti yhdessä Camera della Modan (= Muotikamarin) kanssa manifestin muodin itsesäätelystä anoreksian torjumiseksi. Se lienee vähän samantapainen toimenpide kuin Espanjassa, jossa on poistettu kokonaan sikäläinen koko 38.
Ottamatta sen enempää kantaa muodin itsesäätelyyn De Gregorio toteaa anoreksiasta: ”Se on varmasti eristäytymisvalinta, jolla on tekemistä äidin ja tyttären välisen suhteen kanssa.” Miten hän voi olla siitä niin varma?
Taas ollaan yksinkertaistamassa vakavaa ongelmaa ja syyllistämässä äitejä, jotka jo muutenkin varmasti kärsivät tilanteesta tyttärensä sairastuessa ihan riittävästi. Tuosta vaarallisesta sairaudestahan on jo olemassa paljon tietoa, ja ollaan jo selvillä siitä, että sen takana on yleensä monta tekijää, jopa geneettinen perintötekijä. Äitien syyllistäminen on stereotyyppinen tulkinta, jolla vain lakaistaan taas kerran roskat maton alle, mikä ei varmastikaan auta ainakaan asianosaisia.
Anoreksianhan voisi myös tulkita aikuiseksi kasvun ongelmaksi tai väittää tosiaan muodin vaatimusten olevan kaiken takana. Ja kyllähän sillä todella jonkinlainen vaikutus voi ollakin. Varsinkin huippumallien tai sellaisiksi pyrkivien kohdalla. Eikä aivan puhdas pulmunen ole televisiokaan. Kun kuvaruudussa jokainen näyttää pari kokoa lihavammalta, niin täyttääkseen laihuusvaatimukset täytyy olla todellinen laiheliini.
Lisäksi on todettava, ettei anoreksia ole yhtäkkiä länsimaisen yltäkylläisyyden keskelle ilmaantunut sairaus. Pyhää anoreksiaa esiintyi jo keskiajalla, kuten kirjailija Anna Amnell ansiokkaasti blogissaan kertoo: Jopa puolet keskiajan naispyhimyksistä oli anorektikkoja. Mm. Pyhä Katarina Sienalainen (1387-1380), joka oli Italian ja Euroopan kuninkaitten ja paavin neuvonantaja, kuoli pyhään anoreksiaan.
Jos aihe kiinnostaa ja muutenkin kannattaa tutustua Anna Amnellin blogiin.
(http://blogisisko.blogspot.com)
Suoria lainauksia Annan blogista:
Artikkelissa "Model death brings eating disorders to light" Kimberley Conniff Taber (International Herald Tribune November 21, 2006) tuo esille lukuisien asiantuntijoiden mielipiteitä anoreksiasta. Mainittuja syitä ovat varhaislapsuus sekä luonne: perfektionismi, jännittyneisyys ja obsessiivisuus. Tarvitaan kuitenkin myös perinnölliset tekijät ja jokin erityinen tapahtuma, joka käynnistää anoreksian. Tilannetta verrataan aseeseen: geenit lataavat ja ympäristö laukaisee.
Suoria lainauksia Annan blogista:
Artikkelissa "Model death brings eating disorders to light" Kimberley Conniff Taber (International Herald Tribune November 21, 2006) tuo esille lukuisien asiantuntijoiden mielipiteitä anoreksiasta. Mainittuja syitä ovat varhaislapsuus sekä luonne: perfektionismi, jännittyneisyys ja obsessiivisuus. Tarvitaan kuitenkin myös perinnölliset tekijät ja jokin erityinen tapahtuma, joka käynnistää anoreksian. Tilannetta verrataan aseeseen: geenit lataavat ja ympäristö laukaisee.
Aimee Liu laajentaa metaforaa: "Geenit luovat aseen, muotiteollisuus, kuuluisuuksien valokuvat, suhde vanhempiin (Huom. Ei siis ainoastaan äitiin!!!) ja ympäristöön lataavat sen. Emotionaalinen stressi toimii laukaisijana." Liun kirja "Gaining: The Truth About Life After Eating Disorders", ilmestyy vuoden 2007 alussa. (Tiedossani ei ole, onko tuo kirja jo ilmestynyt.)
Näin siis Anna Amnell blogissaan, jossa on paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa.
Palatakseni vielä alkuperäiseen Venerdi-lehden kolumniin:
Siinä kerrotaan myös, että 19. tammikuuta neuropsykiatri Massimo Ammaniti pitää Rooman Auditoriumissa järjestettävillä tiedefestivaaleilla luennon ”Nella mente delle madri” (Mitä äideillä on mielessä). Ilmeisesti sekin koskee anoreksiaa ja äidin osuutta sen syntyyn. Valitettavasti minulla ei ole tilaisuutta olla läsnä kyseisen luennon aikana.
Oli miten oli, oikein selkäpiitäni karmii, kuten joka kerta kun Freudin tapaan joku miespuolinen psykologi, tässä tapauksessa ilmeisesti aika arvostettukin sellainen, kuvittelee tietävänsä, mitä naisen ja äidin mielessä liikkuu.
Paperivuorineuvos
Siinä kerrotaan myös, että 19. tammikuuta neuropsykiatri Massimo Ammaniti pitää Rooman Auditoriumissa järjestettävillä tiedefestivaaleilla luennon ”Nella mente delle madri” (Mitä äideillä on mielessä). Ilmeisesti sekin koskee anoreksiaa ja äidin osuutta sen syntyyn. Valitettavasti minulla ei ole tilaisuutta olla läsnä kyseisen luennon aikana.
Oli miten oli, oikein selkäpiitäni karmii, kuten joka kerta kun Freudin tapaan joku miespuolinen psykologi, tässä tapauksessa ilmeisesti aika arvostettukin sellainen, kuvittelee tietävänsä, mitä naisen ja äidin mielessä liikkuu.
Paperivuorineuvos
6 comments:
Äitejä on helppo syyllistää, kun ei ole vielä sellaista maamoa maa päällään kntanut, joka ei olisi jotain virhettä tehnyt: joko rakastaa liian vähän tai liikaa, on liian etäinen tai roikkuu jne. jne.
Tuskinpa mikään (psyykkinen) sairaus on vain yhdestä osatekijästä kiinni. Voihan se olla, että varsinkin italialaisessa ruokaobsessiota kärsivien äitien ja ulkonäköön perustuvan arvostuksen kulttuurissa suhde ruokaan ja omaan ruumiseen kärsii myös äitien takia...mutta ei kai se anoreksian tai muunkaan syömishäiriön tärkein laukaisija ole.
Uskon, että me vanhemmat teemme suuria virheitä. Silti nykyinen laihuuden ihannointi, myös suomalaisessa markkinatodellisuudessa, vaikuttaa nuoriin ihmisiin, jotka ovat irtautumassa vanhemmistaan ja etsivät omia, uusia samastumiskohteita.
Markkinavoimat vetäytyvät näköjään säännöllisesti kaikesta moraalisestakin vastuustaan. Itse ihmettelen kovasti, miksi muotitalot suosivat sairautta. Ehkä kyse on tyytymättömyyden ylläpitämisestä: kun teollisuusmaissa (ja nyt jo kehitysmaissakin) kansa lihoo, voidaan aina myydä uusia tavaroita, palveluita, tököttejä ja vaikka mitä ihmisille, jotka ovat tyytymättömiä ulkonäköönsä ja habitukseensa, loputtomiin.
Maailma on miesten.
Ja miesten maailmassa,
on helppo syyttää naista
(ja äitiä) kaikesta pahasta...
Asiantuntijoitten maailma on yhdentotuuden maailma.
Psykologin vastaus, Italian kulttuuritaustalla on "äiti"
Suomalaisen feministin näkemys on "miehet" ja "markkinatalous".
Minä uskon että tärkein tekijä on anorektikko, mutta ei suinkaan ainut.
En usko Petja Jäppisen toteamukseen.
Tosin pitää myöntää, että toteamus on niin lyhyt että sen voi tulkita monin eri tavoin. Ehkä ymmärsin jotenkin väärin.
Minä kieltäisin muotinäytöksistä kokoa 46 pienemmät koot :D
Ei vaiskaan, mutta ainakin ennen Suomessa telkkarissa näytettiin rumiakin naisia, ja visiitti naistensaunaan antaa hieman perspektiiviä siihen millainen naisvartalo on, Barbien ja telkkarista tuttujen lisäksi.
Post a Comment