Etelän keväässä
Italian ihanassa keväässä
valkoista, vaaleanpunaista,
kellertävää: hedelmäpuut
kukkaloistossaan.
Kerta kaikkiaan
aggressiivisen
kaunista.
Myös meidän pihalla
on linnunkirsikkapuu,
edesmenneen anopin
aikoinaan istuttama.
Sen valkeat kukat
kertovat kevään
jo tulleen.
Ja kesäkuun jouduttua
pääsenkin poimimaan
sen tummanpunaisia,
makealta maistuvia
suussa sulavia
luumarjoja.
Nimensä mukaisesti ne
maistuvat linnuillekin,
jotka ottavat osansa
palkkana Suomen
ikävää torjuvasta
lumoavasta
livertelystä.
© Paperivuorineuvos
Liitän tähän oheen myös aikoinaan Suomessa kirjoittamani runon.
ONNI
Siinä se on
silmien edessä:
punainen talo ja
komeat perunanvarret,
omenoista raskaat omenapuun
oksat taipuvat
maahan saakka.
Vihainen koirakin siellä
on.
Niin lähellä mutta kaukana
satojentuhansien
markkojen päässä.
Onnea
velka-asunnon ikkunasta
katson,
onnen mukuloita ostan
valintamyymälästä
kahden kilon pusseissa.
© Ritva Viertola-Cavallari
Italian ihanassa keväässä
valkoista, vaaleanpunaista,
kellertävää: hedelmäpuut
kukkaloistossaan.
Kerta kaikkiaan
aggressiivisen
kaunista.
Myös meidän pihalla
on linnunkirsikkapuu,
edesmenneen anopin
aikoinaan istuttama.
Sen valkeat kukat
kertovat kevään
jo tulleen.
Ja kesäkuun jouduttua
pääsenkin poimimaan
sen tummanpunaisia,
makealta maistuvia
suussa sulavia
luumarjoja.
Nimensä mukaisesti ne
maistuvat linnuillekin,
jotka ottavat osansa
palkkana Suomen
ikävää torjuvasta
lumoavasta
livertelystä.
© Paperivuorineuvos
Liitän tähän oheen myös aikoinaan Suomessa kirjoittamani runon.
ONNI
Siinä se on
silmien edessä:
punainen talo ja
komeat perunanvarret,
omenoista raskaat omenapuun
oksat taipuvat
maahan saakka.
Vihainen koirakin siellä
on.
Niin lähellä mutta kaukana
satojentuhansien
markkojen päässä.
Onnea
velka-asunnon ikkunasta
katson,
onnen mukuloita ostan
valintamyymälästä
kahden kilon pusseissa.
© Ritva Viertola-Cavallari
6 comments:
Kävyn muotoinen runo:) Kaksi runoa keskustelevat jännästi toistensa kanssa: Italian päällekäyvä runsaus ja värikkyys, sekä Suomen (?) hieman vaatimattomampi punainen tupa, perunanvarret ja omenapuu. Italiassa kauneus on aggressiivista, Suomessa on vihainen koira.
Hauska havainto, Tui. Enpä tullut
ajatelleeksi. Itseasiassa tuo jälkimmäinen oli jotenkin omaakin elämääni Suomen aikoihin. Kun oli asuntolaina ja opintolaina. Ja omakotitalo oli jotenkin kaukainen unelma. Nyt ei ole asuntovelkaa, eikä liioin omakotitaloa, mutta iso huoneisto 1700-luvulla rakennetussa talossa, jossa on asunut mm. Napoleonin poikapuoli ja Venäjän tsaarin tytär. Olen kirjoittanut talosta Italian mansikka-blogissani.(mansikat.blogspot.com)
Täytyypä käydä lukemassa :)
Jee, luumarjoja.
Hauska, toteava tyyli.
Itseasiassa tuo "luumarja" löytyi tietosanakirjasta. Muita luumarjoja aprikoosi, luumu ja persikka.
Ihana Linnunkirsikkapuu!!! =D
Post a Comment