Silmissäkö?
Runokirjaan kurkistin:
rumuudesta ei sanaakaan.
Rumuusko ei runollista,
vaikka niin hyvin rimmaakin?
On vain suloa ja soreutta,
kaunista ja koreutta.
Tästäpä tulikin tenkkapoo,
Miten ruman saisi sopimaan
Runokirjaan kurkistin:
rumuudesta ei sanaakaan.
Rumuusko ei runollista,
vaikka niin hyvin rimmaakin?
On vain suloa ja soreutta,
kaunista ja koreutta.
Tästäpä tulikin tenkkapoo,
Miten ruman saisi sopimaan
runoon.
Toki rumuus on välttämätön
luonnonvara. Jollei olisi rumaa,
ei olisi kaunistakaan.
Ruma ressukka, rillumarei.
Mietin rumuuden olemusta:
mistä se tulee ja minne se menee.
Jospa se onkin katsojan silmissä,
vaikka ne oiskin kauniit.
Toki rumuus on välttämätön
luonnonvara. Jollei olisi rumaa,
ei olisi kaunistakaan.
Ruma ressukka, rillumarei.
Mietin rumuuden olemusta:
mistä se tulee ja minne se menee.
Jospa se onkin katsojan silmissä,
vaikka ne oiskin kauniit.
© Paperivuorineuvos
4 comments:
Hauska ja sointuva!
Ruma onkin oikeastaan aika kaunis sana, kun sitä oikein maistelee!
Niinhän se onkin. Muistan vanhoissa suomalaisissa renkutuksissa toi: ruma rillumarei.
Mulla oli oikein hauskaa sitä väsäillessä,vaikka aihe ensin tuntui ihan mahdottomalta.
mielnkiintoinen ja sointuva pohdinta rumuuden ja runouden kohtaamisessa. nuorten suomalaisten runoissa tuntuu kyllä olevan paljon rumaa ja ahdistavaa niinkuin proosassakin joskus täytyy kaivaa ne harmajat ja leinot jotta saisi vaan kaunista kaunista. ja rumuudesta kertova runohan voi mös olla kaunis. tuli vaan täälasia mieleen
Kyllä se rumuus on kauneuden tavoin katsojan silmissä. Omat rumuusrunoni taisivat olla liian kipeitä kommentoitaviksi?
Post a Comment