MUUTOKSIA
Muuttokuormassa
edellinen elämä
jää kauas taakse.
Maahanmuuttaja
muutoksille valmiina:
vastaanottamaan.
Uusi kulttuuri,
uudet tavat ja tuvat
ja uusi kieli.
Haasteita riittää
maahanmuuttajalle
liiankin kanssa
Mielessä säilyy
kuitenkin ikuisesti
lapsuuden koti.
Juuriaan ei pois
kuormasta voi viskata,
ei äidinkieltään.
Muuttokuormassa
edellinen elämä
jää kauas taakse.
Maahanmuuttaja
muutoksille valmiina:
vastaanottamaan.
Uusi kulttuuri,
uudet tavat ja tuvat
ja uusi kieli.
Haasteita riittää
maahanmuuttajalle
liiankin kanssa
Mielessä säilyy
kuitenkin ikuisesti
lapsuuden koti.
Juuriaan ei pois
kuormasta voi viskata,
ei äidinkieltään.
© Paperivuorineuvos
PS. Tällä hieman paatoksisella runolla osallistun tämän Runotorstain haasteeseen.
6 comments:
Jes.Puhuttiin taannoisissa tämä seudun suomalaisnaisten pippaloissaaika paljon kielestä ja siitä kuinka sitä voi säilyttää; moni tuntee suurta vastuuta lasten kielitaidon ylläpitämisestä, ja se onkin siirtolaiselle tai ulkosumalaiselle(miten vaan) haasteellista.
Omat lapseni tuntevat suomalaiset juurensa, mutta poikani oli tässä jo unohtanut kuukauden nimet suomeksi! Koskaan ei teidä mihin amnesia iskee!
Ah, miten totta! Ja varsinkin vihdoin sana "äidinkieltään". Vastustin kosintaa kolme vuotta nimenomaan ajatellen äidinkieltä.Ajattelin, etten koskaan olisi sama ihminen vieraalla kielellä, enkä taida ollakaan. Mutta täällä olen. Tajuan, mitä tarkoitat - Suuri Muutos.
Sivusta ajatellen erittäin suuri muutos. Ihminen on tiukasti kiinni kielessään, se ohjaa ajatuksia ja näyttää maailman erilaisena. Runo antaa vihjeitä muutoksen suuruudesta.
Piilomaja-blogissa oli joku aika sitten kiinnostava kirjoitus Mistä kotoisin http://aviron.vuodatus.net/blog/169367
Kiitos kommenteista. Äidinkielen merkitys on uskomattoman suuri. Olen kuullut tapauksista, jolloin vuosien ulkomailla olon jälkeen suomalainen on unohtanut dementoituessaan asuinmaassa puhutun kielen eivätkä tämän lapsetkaan - puhumattakaan muista, ymmärtäneet hänen puhettaan. Se on surullinen kohtalo, siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että suomalaisen lapset oppisivat ainakin autavsti puhumaan suomea, vaikka elettäisiin ulkomaillakin.
Minulla on sukulaispoika, jolla on sama sukunimi kuin minulla, mutta arabialainen etunimi ja joka puhuu vain ruotsia.
Siinäpä onkin oikein monikulttuurinen poika. En nyt viitsi udella syytä arabialaiseen nimeen ja ruotsin puhumiseen, mutta jos haluat kertoa, en ole pahoillani.
Post a Comment