Potuttaa
Potuttaa,
mutta Murulle
keitän pastaa.
Rakkaushan minut
tänne Italiaan
toikin.
Kulttuurieroja
Suomalainen
murjottaa, kun
häntä potuttaa.
Italialainen laittaa
pastakattilan
tulelle.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
About Me
- Paperivuorineuvos
- Olen ammatiltani toimittaja, nyt jo oloneuvos, joskaan minulla ei ole ollut ikinä niin paljon tekemistä ja nimenomaan kirjoittamista kuin nykyään. Työn alla on mm. kaksi kirjaa. Toinen niistä toteutetaan monikätisesti. Toinen tulee olemaan kokonaan minun käsialaani. Olen asunut viimeiset 22 vuotta ja risat Italiassa. Se tavallinen tarina....
6 comments:
Poistin alkuperäisen runoni ja myös sitä koskevat kritiikit. Sekä rinnalle otetun ikivanhan runoni. Rakkautta? joka on
Ritvanrunot-sivuilla.
Oikeassahan ne olivat, mutta mielestäni Isopeikon
kritiikki meni vähän liikaa henkilökohtaisuuksiin. Hän löysi runosta jopa katkeruutta , sormiojossa opettamista ja syyttelyäkin. Hän ei todellakaan tunne minua.
Ai. En tiedä mitä olit kirjoittanut, mutta en kyllä missään välissä ole saanut sinusta katkeraa kuvaa. No jaa.
Meillä on sellainen kulttuuriristiriita, että mieheni ja tyttäreni haluavat pestopastaan pieniä perunanpalasia, ja minä en voi sietää perunan ja pastan yhdistelmää. Siinä sitten valkkaan niitä palasia pois seasta, pihkura.
Aika kumma tuo potutus sanana. Olisi kiva tietää mistä moinen ilmaisu on lähtöisin...
On tämä suomen kieli jännää. Nykysuomen sanakirjan mukaan pottu ja
potuttaa ovat alatyylisiä sanoja. Potutus- sanaa se ei tunne. Eikä liioin potuttaa-sanalle antamaani merkitystä, että tekee mieli pottuja. Minusta se olisi aika loogista. Joten en osaa sanoa, mistä se on peräisin, mutta mielestäni olen kyllä kuullut puhuttavan yleisestä potutuksesta.
En minäkään tykkää perunasta pastan kanssa.
Aivan valloittava! =DDDD
Potut pottuina. Ilahdutti, kun sullakin on perunalle sama nimi kuin mulla.
Taidat olla kahdenkymmenen vuoden aikana italialaistunut, kun laitat pastat tulelle, kun potuttaa.
Lienenkin italialaistunut, mutta kuten toisessa runossani totean makutottumukset ovat aika sitkeässä.
Ei tule keitettyä useinkaan perunoita, vaikka mieli tekisi, kun sitten pitää keittää miehelle erikseen kuitenkin pastaa. Italialaiset lääkärit eivät suosittele
diabeetikoille pottuja. Ja pastakin pitää punnita. Ja pastan keittäminen se vasta tositarkkaa puuhaa onkin. Jos on vähänkin ylikeittettyä, saan kyllä sarkastisen huomautuksen,
vaikka mieheni on suunnilleen maailman kiltein ihminen.
Post a Comment